Suomen talouden lääkkeet

1. Oman valuutan käyttöönottaminen

Euro sementoi EU-jäsenvaltioiden talouden jo ennenkuin lama iskee. Devalvaatiomahdollisuutta ei ole.

Hyvänä esimerkkinä itsenäisestä valuutasta ja päätösvallasta on, että Ruotsin kruunu on devalvoitunut euroon nähden; kympin raja on ylittynyt, kun vakiintunut vaihtokurssi oli 9,3. Näin Ruotsi voi paremmin turvata työllisyytensä ja vientiteollisuutensa globaalissa lamassa.

Eräät tiedot kertovat, että Saksassa on kahden pankin taseessa Saksan yhden vuoden bruttokansantuotteen vajaus. Saksalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa oma valuutta käyttöön.

2. Irti EU:sta

Eta-jäsenyys turvaa teollisuutemme edut. Maatalous saadaan omaan päätösvaltaan ja suojatullit turvaavat elintarviketeollisuuden toiminnan. Elintarvikkeitten arvonlisäverotus nollataan yhdessä rysäyksessä, jolloin hyöty tulee kuluttajalle.

3. Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeitten ostaminen

Ulkomaalaisten haltuun joutuneet suomalaisten palveluiden ja pörssiyhtiöiden osakkeet pitää ostaa takaisin suomalaisomistukseen. Mieluiten tietenkin pörssikurssien laskettua.

Ranska perusti 23.10.2008 ranskalaisyhtiöitten turvaamiseksi EY-kilpailulainsäädännönvastaisen rahaston.

4. Suomalaisten tuotteiden ja työn suosiminen

On suosittava suomalaisia tuotteita, jotta suomalaisilla on työtä ja jotta rahat jäävät hyödyttämään Suomen kansantaloutta.

5. Suomalaisen energian suosiminen

Suomalaisen energian käyttöä pitää kehittää ja lisätä.

6. Ulkomaalaisomistuksen lähdeverolaki palautettava

Helsingin Sanomat uutisoi takautuvasti säädetystä laista 19.10.2005:

Uutisen mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt ovat jättäneet perimättä noin miljardi euroa vuodessa ulkomaisilta osakkeenomistajilta. Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen oli laskenut, että pörssiyhtiöt olivat pidättäneet ulkomaalaisomistajilta veroja lähes 5 000 miljoonan euron vuosittaisista suomalaisosingoista yhteensä 6 %, kun oikea ennakonpidätysprosentti olisi ollut 28 %. Käytäntö on ollut se, että omistajien ei ole tarvinnut toimittaa lain vaatimia tietoja osingon maksajalle.

Kyseisen käytännön mukaan valtiolle on jäänyt tilittämättä ennakonpidätyksiä miljardi euroa vuodessa.

Tuomo Pietiläisen kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan näin:

“Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat maksaneet ainakin kymmenen vuotta osinkoja ulkomaisiin hallintarekistereihin vastoin lakia. Asia on ollut vuosia verottajan tiedossa, mutta verotarkastajat ovat tyytyneet vain huomauttelemaan pörssiyhtiöitä."

"Pörssiyhtiöiden olisi pitänyt varmistua osinkojen lopullisen saajan kansallisuudesta, mutta yhtiöt ovat tyytyneet ulkomaisten pankkien ilmoituksiin. Esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003 pörssiyhtiöiden olisi pitänyt pidättää osingoista ennakkoon noin miljardi euroa vuodessa, koska saajien kansallisuutta ei ollut varmistettu."

Vanhasen I hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen, jolla vallinnut laittomuus takautuvasti laillistettiin.

Vanhasen hallituksen perustelu lainmuutokselle oli se, että lain noudattaminen ”vaikuttaa epäedullisesti suomalaisten yhtiöiden osakekurssien kehitykseen.”

Samalla annettiin hiljainen hyväksyntä käytännölle, jonka mukaan pörssiyhtiöiden ei ole tarvinnut noudattaa Suomen lakia – eikä niiden tarvinnut maksaa jälkikäteen valtiolle lain mukaisia pidättämättä jätettyjä lähdeveroja.

Takautuvasti säädetty Hallituksen esitys oli HE 118/2005.

Katso ja ihmettele: HE 118 – 2005 vp