Kuntatalous

Kuntatalouden tausta Kritiikkiä kuntataloudesta Terveydenhuolto Kokemäki nousuun


Ensiksi: Yllä olevista "Kuntatalous" -linkeistä pääsee selaamaan muita kuntatalouteen liittyviä asioita.

Suomen valtion- ja kuntatalouden ahdingon taustaa

Haastan kuntavaaliehdokkaat.

Olen itsenäisyyden kannattaja niin valtion kuin kuntienkin tasolla. Yli 10 vuoden ajan olen ollut mukana kahdessa työryhmässä, jotka ovat tutkineet Suomen lähihistoriaa; perustuslain muutoksia sekä pankkikriisin syntyä ja seurauksia.
En ole johdateltavissa ja pystyn - julkisen hallinnon dokumenteilla - perustelemaan mielipiteeni.

Tiedän myös PARAS-hankkeeseen ja kuntaliitoksiin liittyvien asioiden taustoista keskivertoa enemmän. Muista klikata yllä oleva linkki "Kuntatalouden tausta".

Presidentti Koivisto oli jo v. 1987 erään "sikariportaan" lentopallo-ottelun yhteydessä kertonut, että saksalaisen selvityksen mukaan Suomessa on asukasmäärään nähden liikaa pankkeja, kuntia ja PK-tason yrityksiä.

Koiviston toiveet toteutuvat. Lama ja siitä seurannut pankkireformi oli kansantaloudellinen katastrofi, josta edelleen vaietaan. Mittava määrä PK-yrityksiä kaatui, kun Koivisto halusi jopa Korkeinta Oikeutta ohjeistamalla/kyykyttämällä pelastaa pankit. Mainittakoon, että kyseisen Presidentin Linnan oikeuspoliittisen seminaarin eli konklaavin asiakirjat on salattu presidentti Tarja Halosen toimesta.

EU:n vaatima kuntajakoehdotus valmisteltiin Sisäministeriössä jo vuonna 1992.
Vuonna 1993 Suomen kartalle nimettiin 88 kuntaa!
Satakunnan kartalle piirrettiin Huittinen, Rauma, Pori ja Kankaanpää.

Tätä kuntakarttaa sisäministeri Mauri Pekkarinen esitteli EY:lle heinäkuussa 1993 Suomen sopeutusehdotuksena:

Kuntaliitoksissa on kyseessä välillisen demokratian luominen, johon Kokemäki on jo siirtynyt; terveydenhoidon kuntayhtymässä "päätöksentekijöiden" tehtävänä on vain hyväksyä virkamiehen esittämät terveysasemien sulkuajat ja maksujen korotukset.

Terveydenhuollon yksityistämisessä on kysymys palveluiden siirtämisestä ulkomaalaisten rahastettavaksi. Jo nyt amerikkalainen MedOne Oyj rahastaa kokemäkeläisiäkin keikkalääkäreillään. Tätä en isänmaallisena kokoomuslaisena voi hyväksyä, sillä siitä seuraa valtiontalouden tulojen väheneminen entisestään (ks. alempaa kohta 5).

Taustatieto löytyy Kalevi Sorsan kirjasta Uusi itsenäisyys, (1992 s. 261 ):

”Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosiaalidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.”

Kokemäen talouden sanotaan olevan kriisissä, mutta sama tilanne on muissakin kunnissa.

Kuntia yhteen liittämällä ei taloustilanne suinkaan parane. Ennemminkin pitäisi selvittää itselleen, mistä kuntatalouden nykyinen kurimus johtuu. Kun 34 vuotta sitten valmistuin opettajaksi, saivat kunnat menoistaan n. 70 % valtionosuutta. 1990-luvun laman seurauksen valtionapua leikattiin roimasti. Vuonna 2007 sitä laskettiin 45,3 %:sta 41,9 %:iin.

Mitä tapahtuu kun uusi lama iskee?

Miksi valtiontalous on kuralla?

  1. Edellisen laman perintönä Suomella on valtion velkaa 12'000 euroa/asukas.

    Valtion tuloista menee vuosittain huikea summa korkojen maksuun!

  2. Dokumenttien mukaan 1990-luvun lama järjestettiin tarkoituksella. Viime kädessä asiasta vastaa presidentti Mauno Koivisto.
  3. EU-jäsenyyden seurauksena tullitulot EU-alueen ulkopuolisista tavaroista tilitetään ylimääräisenä jäsenmaksuna EU:lle.
  4. Suomi luopui markasta ja omasta rahapolitiikastaan ilman eduskunnan hyväksymää lakia (Juha Korkeaoja on tunnustanut). Tämän seurauksena vientiteollisuuden tehtaita suljetaan, koska ei voida devalvoida, toisin kuin Ruotsi. Kruunun arvoa euroon nähden on heikennetty jopa yli 10:een, kun se vaihtokurssi tavallisesti ollut n. 9,3. Tällä hetkellä kruunun kurssi lienee n. 8,9.
    Näin Ruotsissa turvataan työllisyyttä laman tulessa.

    Suomen itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetut instrumentit heitettiin romukoppaan EU:hun liityttäessä!

  5. Pörssiyhtiöt ovat jättäneet ulkomaalaisilta osakkeenomistajilta 10 vuoden ajan perimättä lähdeveroa noin miljardi euroa vuodessa. Eduskunta sääti taannehtivan lain, jolla laittomuus laillistettiin.

  6. Salainen EY-selvitys
  7. ILTA-SANOMAT kertoi lauantaina 21.12.1991 (A-P. Pietilä):

    "Salainen raportti tukee Suomen EY-jäsenyyttä

    Vain viisi ministeriä tuntee selvityksen

    Ulkoministeriön laatima salainen selvitys tukee Suomen EY-jäsenyyttä. Toistaiseksi vain neljä ministeriä pääministerin ja presidentin lisäksi tuntevat raportin sisällön. Pääministeri Esko Aho (kesk.) kieltäytyi eilen jyrkästi antamasta tietoja selvityksestä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle."

    Sitaatti sivulta A 11:

    "Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä. Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella.

    Taustatietoa uutiseen:

    Kyseinen selvitys tehtiin valtiosihteeri Martti Ahtisaaren johdolla. Tämä salainen 1000-sivuinen selvitys ”kuivui” 8.1.1992 eduskunnalle annetuksi selonteoksi. Koska valtiontalous oli saatettu kuralle, ei kansanedustajilla ollut aikaa paneutua edes selontekoon, joka juhannuksen edellä 1992 oli eduskunnan käsittelyssä. Sitä ennen eduskunta kuitenkin oli jo 18.3.1992 ”äänestänyt” EY-jäsenyyden puolesta.
    Nettikirjassani kerron, että tyhjää äänestäneet 32 kansanedustajaa äänestivät tyhjää, koska kyseessä oli opposition eli SDP:n ja Vasemmistoliiton käsikirjoittama näytelmä.

    Mainittakoon, että Ilta-Sanomien uutisen johdosta tehtiin eduskunnassa kirjallinen kysymys, johon vastattiin ylimielisesti. Historiantutkijoiden kannalta on hyvä, että kirjallinen kysymys on tehty.